Tänä kesänä olen potreteissa painottanut vähän laajempaa näkemystä. Laaja näkemys edellyttää että vallitseva valo on vähintään kohtuullinen, kun kuvaa ei voi rajata tiukasti vain kohtaan missä valo on hyvä. Kuvaa pitää myös pystyä pelkistämään tavallistakin paremmin - kun pääkohde on pienempänä, on tärkeää, että se silti erottuu ja korostuu.
Tässä kuvassa taivas oli hääparin näköinen - dramaattinen ja tumma. Dramatiikkaa ei puutu poseerauksestakaan. Taivaan korostamiseksi käytin laajakulmaista linssiä, ja hääparia taas toin paremmin esiin valaisemalla heidät läpiammuttavalla sateenvarjolla.
Tämä on otettu valovoimaisella 50-millisellä linssillä. 50-millisellä saa taustaa jo kivasti pehmennettyä, mutta myös ympäristöä laajasti mukaan menemättä kuitenkaan liian kauaksi hääparista.
Tämä potretti on aito tilanne. Otimme potretteja kirkon sisätiloissa. Sulhasen piti käydä hakemassa autolta jotakin, ja odotellessaan tätä morsian katseli kimppuaan. Minusta tässä kiteytyy jotain olennaista hääpäivän odottavasta tunnelmasta.
Kuvasin tänä kesänä ensi kertaa Pikkupalatsissa. Toivottavasti kerta ei jää viimeiseksi. Tila oli todella näyttävä ja valo hienoa, niinkuin seuraavista ehkä voi aistia.
Monessa tilanteessa tuntuu että pitäisi jakaantua kahdeksi. Vaikka minulla on kaksi kamerarunkoa, joista toisessa on kiinni laajakulma ja toisessa normaali tai pieni tele, niin silti monissa tilanteissa pitää valita joko laajan tai tiukan rajauksen väliltä. Tänä kesänä olen ehkä painottanut laajaa, kuten näissä kahdessa.
Hääkeikat ovat monesti aika pitkiä. Loppua kohden ne muuttuvat usein kuitenkin varsin mielenkiintoisiksi, ja on hienoa kun meininki joskus oikein repeää.
Tämä kuva oli osittain jonkinlainen testi. Bändi soitti käytännössä pimeässä, sulhanen ja tämän kaverit pogoilivat eturivissä. Valotus oli luokkaa ISO 12800, 1/20, f/1.4. On yllättävää, miten hämärässä kuvia voi saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti