Silver & kumppanit

Silver -bändi Norjasta kävi Klubilla. Lavaenergia oli jotain ihan älytöntä. Lavan reunassa kuvaaminen oli jopa vähän pelottavaa. Juuri tälläistä rock'n'rollin pitäisikin olla - energiaa jota ei pysty kahlitsemaan ja turvallisesti observoimaan.

Bändin lavashow ehkä henkilöityi laulaja Ivariin, joka on jonkinlainen Kurt Cobainin, Lostin Jack Sawyerin ja öö, jonkun, yhdistelmä.



Lämppärinä soittanut Blanko, jonka show oli myös varsin kiva, ja soitanto oli yllättävän jytäävää. Kitarointi oli suorastaan virtuoosimaista. Basisti tuki teoriaani, jonka mukaan kovalla basistilla on aina vanha Fenderin basso ja rantasaunamainen vahvistin.



Ensimmäisenä soittanut Suicide Loveboat.

Cloudycators promot

The Cloudycators on tamperelaiskokoonpano, jossa on soittajia ainakin Bloodpitistä, Hyhmästä ja Goatridesta. Odottaa voi varmaan suuriakin.

Pidimme suunnittelupalaverin ravintola Montussa ennen bändin Jack the Rooster -keikkaa. Heiteltiin ideoita, aikatauluja, esittelin omia visioitani, jne. Ja tietysti väisteltiin kaatuilevia ihmisiä ja kuunneltiin karaoke-esityksiä. There's no business like show business :)

Bändin mielestä oli tärkeää, että kuvissa ei ns. pönötetä. Heistä on vaivaannuttavaa ja hölmöä seistä rivissä kun kuvaaja korjailee yksitellen leuan asentoja ja tälläistä. Ja onhan siinä vaikea olla uskottavan rock, kun pitää muistaa pitää päätä kallistettuna viisi astetta vasemmalle - ja pitää se siinä kun kuvaaja saa kaikki muut neljä bändiläistä aseteltua ja vielä ne kuvat otettua.

Minusta parempi tapa ohjeistaa on antaa ennen kuvausta jonkunlaisia yleisiä ohjeita. Minkälaisena näen kuvan, millainen tunnelma siinä pitäisi olla, ja miltä bändin pitäisi näyttää kollektiivina. Ja ehkä ottaa muutama kuva, antaa sitten yleisluontoista palautetta, jne. Usein rock-bändit osaavat kyllä itsestäänkin olla hyvän näköisiä ja vakuuttavia, turha nysvääminen voi vaan tuhotakin jotain tästä.

Omista valmiista bändikuvaideoistani bändi tarttui lähinnä tunnelikuvaan. Vuosi sitten tein pieniä kokeiluja tunnelikuvaamisesta. Tunnelissa on useimmiten kaksi valonlähdettä eli molemmat suut, ja näiden lisäksi valoa ei sinne tule. Niitä voi pitää ikäänkuin kahtena isona tasovalona. Niiden tehoon ei voi juuri vaikuttaa, mutta liikkumalla tunnelin sisällä ja vaihtelemalla kuvasuuntia, niistä saa aika paljon erilaista. Kun kuvissa tavoittelen aina pelkistystä ja abstraktiota, niin ajattelin, että kun kuvan ottaisi mahdollisimman lähellä tunnelin suuta, tunnelin sisältä kuvaten, niin vastavalo piirtäisi hyvän ääriviivan kohteelle, ja tunnelin suu palaisi puhki valkoiseksi.

Tämä oli jollakin kävelyllä tehty ensimmäinen ideakokeilu tunnelikuvasta.



Otin esiin myös "valotusmittarini", että näkisin, miltä kuva voisi näyttää mallien kanssa. Joku muuten pyöräili ohi kun otin kuvaa kädestäni tunnelissa. Ambulanssia ei kuitenkaan ilmeisesti soitettu paikalle vaikka ehkä olisi ollut aiheellista :D



Muutama viikko sitten löysin tunnelin joka olisi vielä parempi tälläiseen - aaltopeltityyppisestä materiaalista tehty ahdas ja pyöreä tunneli. Vastavalo piirtää tästä tasaisen aaltoilevasta materiaalista hyvinkin mielenkiintoisen näköisen. Jotakuinkin näin:



Tähän kuvaan bändi ihastui, ja päätimme lähteä liikkeelle tästä kuvasta ja ottaa settiin myös pari muuta kuvaa.

Palaveri oli siis tehnyt tehtävänsä, ja oli aika siirtyä kohti keikkapaikkaa. Aurinko oli laskenut. Koska hämärä kaupunki valoineen, kontrasteineen ja katukivineen näyttää minusta aina hyvältä, ja koska promokuvat oli tarkoitus kuitenkin ottaa, ehdotin, että kävelymatkalla yritettäisiin paria ideaa nopeasti. Ajatuksenani oli, että bändi kävelisi rennon rempseästi autiota katua kohti kameraa. Kuvaamiseen valoa riitti vielä hyvin, tarkennus oli vaikeaa. Niinpä tätä kävelyä jouduttiin toistamaan muutamia kertoja.



Vilautin ottamiani kuvia bändille, ja vastaanotto oli hyvä. Niinpä innostuttiin katsomaan vielä pari lupaavaa paikkaa matkalla Roosteriin. Näissä kohdissa pysähdyttiin, ja yritin vähän saada bändiä muodostelmaan. Kun sitten tuntui että kuvaaminen on rasite, ja bändiläiset mieluummin seisoskelevat ringissä ja jutustelevat vielä vähän ennen keikkaa, niin vaihdoin objektiivin normaaliobjektiiviin ja otin vielä muutaman improvisoidun potretin siinä.







Tälläinen tapa ottaa kuvia tuntuu minusta hyvin miellyttävältä. Kun kuvia ottaa vaivihkaa ja vähän niinkuin lonkalta, niin kuvattavatkaan eivät jännitä niin paljon.

Bändin soitto oli mielestäni hyvin vakuuttavaa. Bändiläisten vankka kokemus kuuluu. Valot olivat aika minimalistiset, mutta pari mielestäni hyvähköä livekuvaakin sain.

Minusta bändin soundi kiteytyy jotenkin tässä kuvassa. Dropped-C sointu soi.







Esiintymisestä löytyy myös YouTube -video, jossa allekirjoittanutkin heiluu etualalla :) Pakko linkata vielä ennen Cloudycatorsia soittaneesee MiMothiin, jonka biisit ja soitanta olivat mielestäni varsin hyviä.

Ennen varsinaista kuvauspäivää selvittelin sitten vielä, löytyisikö jostain parempi eli isompi vastaavanlainen tunneli. Ja löytyihän sellainen, aika läheltä vielä, ja kokoluokkaa "mahtuu autolla läpi". Täällä oli koostaan johtuen myös paremmin valoa - luokkaa 1/125 f/1.8 ISO 800 pienemmän tunnelin ISO 3200 sijasta. Tämä on hyvä etenkin tarkennuksen toiminnan kannalta.







Tämän tunnelin jälkeen siirryttiin toiseen tunneliin - uuteen asematunneliin joka minusta on varsin siistin näköinen, ja joka sopisi myös kuvan teemaan, katusoittoon. Lisäksi aurinkoisena päivänä tälläinen paikka toimii paremmin. Auringon porotus ei jotenkin minusta vaan toimi.







Kun tarvittavat ryhmäkuvat alkoivat olla kasassa, päätettiin vielä ottaa jonkinlaiset pärstäkuvat. Mahdollisimman tiukasti rajattu otos lähinnä MySpacea tai vastaavaa varten. Bongasin tunnelin seinällä olevat valomainokset. Asetin yhden bändiläisen sen eteen, testiotos, ja bingo. Valolähteen koko on massiivinen, ja kun kohteen asetti oikealle etäisyydellle valosta, myös suhteellinen teho juuri passeli - tasapainossa vallitsevan valon kanssa, mutta kuitenkin kuvan päävalo.



Värillisenä tämä saattaa olla ehkä liiankin "huippumalli haussa" tyyppinen valo, joten tarjosin bändille myös MV-versiot, jotka on minusta hyvin toimivia:



Ja setuppikuva:



Välineistöstä. Varsinaisena promokuvauspäivänä mukana oli:

5D -runko
20/1.8, 35/2, 50/1.4, 85/1.8 -primet
17-40/4 ja 70-400/4 -zuumit
3x SB-26 irtosalamaa
1x 430EX irtosalama
pocket wizardit salamoiden laukomiseen
kolme jalustaa salamoille
kolme sateenvarjoa salamoille
jalusta kameralle

Kuvien ottamiseen käytin yksinomaan 20- ja 85-laseja. Muu kalusto oli vain painolastina. Tätä asiaa tulee kyllä nyt joka keikan jälkeen pyöriteltyä. Pitäisikö vain luottaa siihen, että löytää joka paikasta hienoa vallitsevaa valoa, jolloin ei tarvitsisi raahata kaikkea tätä kamaa mukanaan ja on valmis liikkumaan ja vaihtamaan kuvauspaikkaa noin vaan, ilman välineiden purkamista ja pystyttämistä. Nyt kun kolme viimeistä hääkeikkaakin on sujunut vallitsevalla valolla, niin mieleen tulee, että: ehkä.

Esimerkiksi, miten ottaisi tälläisen kuvan siirtyessä kuvauspaikalta toiselle, kun selässä olisi kolme reppua ja molemmissa käsissä kaksi ständiä?

Mokoma

Suosikkibändini Mokoma saapui jälleen Tampereelle. Tällä kertaa areena oli astetta suurempi Pakkahuone. Aiemmin en ollut kuvannut Pakkahuoneella, joten kokemuksesta oli odotettavissa mielenkiintoinen.

Tämä oli myös ensimmäinen kerta kun kuvasin lavan edessä olevan paineaidan edestä. Se oli uudenlaista ja haastavaa. En pidä sellaisista sierainperspektiivikuvista, mihin niin läheltä kuvaaminen ehkä ajaa. Tämä rajaa kuvaamisen mahdollisuuksia lähinnä siihen kun artisti on vähän kauempana lavalla. Toisekseen kuviin tulee helposti mukaan toisia kuvaajia, ja yleisöä taas ei näy. Kolmanneksi, kun olen aika pitkä, on vähän vaivaannuttavaa seistä maksaneiden asiakkaiden tiellä.

Kun kolmen biisin jälkeen paineaidan edestä oli poistuttava, se tuntui sillä hetkellä aika helpotukselta. Kuitenkin nyt kuvia selattaessa tuntuu, että hyviä kuvia tuli yhtä hyvin sieltä ihan edestä kuin yleisön seastakin. Paras kuva, tuo ylläoleva, on minusta juuri sitä, mitä hain viimeksi, ja se otettiinkin vellovan yleisön keskeltä.

Sampe / Medeia


Medeia


Kuisma Aalto & Tuomo Saikkonen / Mokoma


Kuisma Aalto




Ps. Viime aikoina olen lueskellut kirjaa Tomi Palsan kuvat ja tunnelmat. Hieno ja inspiroiva teos. Palsa esittelee kuvia eri kategorioista, kuten nyt tunnettujen artistien alkuvaiheista (HIMin Kaasu pitkillä hiuksilla jne) tai jo edesmenneitä artisteja kuten Petri Walli ja Dimebag Darrell.

Kirjassa on sekä filmi- että digikuvia, ja näiden eroa on ihan mielenkiintoista katsella. Digillä on ehkä helpompi saada sellainen HD-elämys, toisaalta kuva (ja etenkin mustavalkokuva) jättää enemmän ikään kuin mielikuvituksen varaan ja on siten ajattomampi. Ehkä kyse on kontrastista tai latteasta sävyntoistokäyrästä. Valokuvaa on ehkä myös totuttu katsomaan tietyllä tavalla, kuvan takana oleva todellisuus ymmäretään tietynlaisten opittujen sääntöjen kautta. Ja liian huoliteltu digikuva voidaan taas helpommin käsittää valheeksi tai tietokonegrafiikaksi tms. Ei mikään uusi ajatus, mutta itselle se on tullut nyt (jälleen) todeksi.

Hyhmä!

Jo entuudestaan tuttu Hyhmä otti taas yhteyttä. Uusille promokuville oli tarvetta. Paikaksi he olivat ideoineet Hämyksen lavan Tottijärveltä. Lavan takahuone saatiin lämmitettyä, mutta salin puoli oli kylmillään. Sattuman kaupalla päiväksi osui kevättalven yksi lämpimimpiä päiviä, mutta silti puolet bändistä vilustui melko huolella :D

Bändi kuvasi samana päivänä myös musiikkivideota, ja kun kerran tanssilava oli kyseessä, niin oli melko luontevaa painottaa vähän tuollaista live-otetta. On kuitenkin yllättävän vaikeaa ottaa kuva jossa 1) olisi kunnon soiton meininki 2) sommitelma olisi toimiva 3) valaistus hyvä ja etenkin 4) kaikkien naamat erottuisivat hyvin ja täyttäisivät mahdollisimman suuren alueen ruudusta.

Valaistuksena toimi kolme pikkusalamaa. Yksi edessä (kamerasta katsottuna oikealla ja ylhäällä, sekä kaksi takana. Myös penkin ryhmäkuva on melko samalla setupilla otettu. Ylipäätään mielestäni on mielenkiintoista yrittää luoda valaistuksia, mitkä toimii muutenkin kuin vain yhdestä kulmasta ja yhteen kohteeseen.

Bändin uutta tuotantoa voi kuunnella ja äänestää Radio Rockin Rockstarba-kilpailussa tuolla.

Kaikki kuvat nähtävissä tuolla.