Lue lisää valokuvauskävelyiden facebook-sivulta, tai tutustu kuviin Flickr-palvelussa ja liity mukaan!
lauantai 12. marraskuuta 2011
Valokuvauskävely @ Näsijärvi
Tämänkertainen valokuvauskävely suuntautui Näsijärven rannalle, vanhan Bikinibaarin viereiseen venesatamaan ja aallonmurtajalle.
Lue lisää valokuvauskävelyiden facebook-sivulta, tai tutustu kuviin Flickr-palvelussa ja liity mukaan!
Lue lisää valokuvauskävelyiden facebook-sivulta, tai tutustu kuviin Flickr-palvelussa ja liity mukaan!
lauantai 22. lokakuuta 2011
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
torstai 4. elokuuta 2011
Machinae Supremacy
Ruotsalainen Machinae Supremacy oli poikkeamssa Klubilla seuranaan Kill the Romance sekä Adamantra.
Jonkinlaisena teknologiakokeiluna minulla oli mukana ainoastaan 24-70/2.8 -objektiivi normaalien kiinteiden (24 ja 85) sijaan. Tarkoituksena oli kokeilla että pärjäisikö sitä pelkällä yhdellä zoomilla. Etuna olisi, että koko ajan kameran nokalla on se "oikea" lasi. Eli kun se rock-tähti kumartuu mikrofonin kanssa huutamaan muutaman sentin päästä kamerasta, voi vaihtaa salamannopeasti laajikseen eikä joudu ihmettelemään sen teleobjektiivin kanssa että mitäs mä nyt tässä tekisin. Tosin joskus on tuollaisessa tilanteessa ollut sopivasti se laajiskin, kuten esim. tässä.
Ratkaisu toimi ja ei toiminut. Silloin kun päävalonheittimet ovat päällä, niin 2.8 riittää hienosti valon puolesta. Haluaisin kuitenkin kuvia myös hämärämmistä kohdista sekä yleisöstä ylipäätään. Suuremmalla aukolla on toki myös taiteelliset mahdollisuutensa. Objektiivin pitkä pää 70mm on vähän lyhyt verrattuna normaalisti käytössä olevaan 85mm primeen, tämä tosin ei kyllä ole suuri ero eikä ongelma.
Jokunen lisäkuva Klubin galleriassa.
Jonkinlaisena teknologiakokeiluna minulla oli mukana ainoastaan 24-70/2.8 -objektiivi normaalien kiinteiden (24 ja 85) sijaan. Tarkoituksena oli kokeilla että pärjäisikö sitä pelkällä yhdellä zoomilla. Etuna olisi, että koko ajan kameran nokalla on se "oikea" lasi. Eli kun se rock-tähti kumartuu mikrofonin kanssa huutamaan muutaman sentin päästä kamerasta, voi vaihtaa salamannopeasti laajikseen eikä joudu ihmettelemään sen teleobjektiivin kanssa että mitäs mä nyt tässä tekisin. Tosin joskus on tuollaisessa tilanteessa ollut sopivasti se laajiskin, kuten esim. tässä.
Ratkaisu toimi ja ei toiminut. Silloin kun päävalonheittimet ovat päällä, niin 2.8 riittää hienosti valon puolesta. Haluaisin kuitenkin kuvia myös hämärämmistä kohdista sekä yleisöstä ylipäätään. Suuremmalla aukolla on toki myös taiteelliset mahdollisuutensa. Objektiivin pitkä pää 70mm on vähän lyhyt verrattuna normaalisti käytössä olevaan 85mm primeen, tämä tosin ei kyllä ole suuri ero eikä ongelma.
Jokunen lisäkuva Klubin galleriassa.
maanantai 1. elokuuta 2011
torstai 21. heinäkuuta 2011
Photowalk
Valokuvakävelijät ylittämässä Otavalankatua
Tuoretta kuvakulmaa hakemassa
Onnellinen pari, synkkä taivas
Lokki valvomassa kulkijoita
Kukkien polku
Tuoretta kuvakulmaa hakemassa
Onnellinen pari, synkkä taivas
Lokki valvomassa kulkijoita
Kukkien polku
perjantai 15. heinäkuuta 2011
Valokuvauskävely @ Nekala
Valokuvaaja Niko Paulanne (Suomen Juhlakuvauspalvelu) kesälomamoodissa: pokkarilla suorilta käsiltä ja heinänkorsi suussa :)
Ylläoleva kuva kertoo minusta paljon Tampereen valokuvauskävelyiden ideasta. Ne ovat tapaamisia, joissa valokuvaillaan ihan vain omaksi iloksi, kulloinkin eri paikassa. Valokuvauskävelyn ideana on siis valokuvailla omaan tahtiin mukavassa seurassa löyhästi sivuten jotain aihetta, ilman kiirettä tai paineita. Lue lisää valokuvauskävelyiden facebook-sivulta, tai tutustu kuviin Flickr-palvelussa ja liity mukaan!
Tässäpä muutamia myöhäisiltapäivän sommitelmia eiliseltä. Käveltiin Iidesjärven rantaa Nekalan puolella.
Ylläoleva kuva kertoo minusta paljon Tampereen valokuvauskävelyiden ideasta. Ne ovat tapaamisia, joissa valokuvaillaan ihan vain omaksi iloksi, kulloinkin eri paikassa. Valokuvauskävelyn ideana on siis valokuvailla omaan tahtiin mukavassa seurassa löyhästi sivuten jotain aihetta, ilman kiirettä tai paineita. Lue lisää valokuvauskävelyiden facebook-sivulta, tai tutustu kuviin Flickr-palvelussa ja liity mukaan!
Tässäpä muutamia myöhäisiltapäivän sommitelmia eiliseltä. Käveltiin Iidesjärven rantaa Nekalan puolella.
keskiviikko 13. heinäkuuta 2011
Kesäyö (osa n)
Aiemmin samassa sarjassa tapahtunutta: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.
Helteisen päivän käydessä kohti iltaa (ja lapsen käydessä nukkumaan) päätin että nyt voisi olla hyvä tilaisuus käydä ottamassa kesäisiä yökuvia. Päätin matkustaa kevyesti, ja pakkasin 5D mk II -rungon kaveriksi vain 24L ja 50L -objektiivit. Kesällä on pärjättävä käsivaralta! :D
Rajoittamalla vaihtoehtojen määrää yritän auttaa itseäni keskittyä näkemään. Katseen pitäisi olla kuvattavassa maisemassa eikä kameralaukussa. On jotenkin helpompi toimia jos ei tarvitse jossitella loputtomasti (mitenköhän tämä toimisi kunnon telellä?). Lisäksi hyvin tutut polttovälit osaa hahmottaa ilman kameraakin, joten kuvakulman valinta ja kuvan "näkeminen" ilman kameraakin on intuitiivisempaa.
Toisaalta jonkin verran tuntuu myös siltä, että itseään on helpompi toistaa suppealla linssivalikoimalla, tosin tämä lienee enemmän omaan luovuuteen kuin kalustoon liittyvä ongelma.
Linssivalinta oli paitsi filosofinen, myös esteettinen. Suurivalovoimaisilla laseilla saa yökuvaan tarvittaessa lyhyempää syväterävyyttä, mikä kertoo katsojalle että valoa on vähän. Järki kannattaa pitää toki mukana, 1.2-aukon tuoma syväterävyys toimii kun tarkennus on vähän kauempana, kohteen ollessa lähellä bokeh-myrkytyksen vaara on ihan todellinen.
Suuressa valovoimassa on paitsi se etu, että jalustaa ei tarvitse raahata, myös se puoli, että esimerkiksi veden saa näyttämään luonnolliselta, sellaisen pitkän suljinajan pehmentämän usvan sijaan. Esimerkiksi sorsakuva ei olisi onnistunut pitkällä valotusajalla, eikä varsinkaan tuo tasan puolilta öin otettu kuva, missä kuvan etualan muodostaa veden väreily.
Jalustan käyttö on itselle kyllä hyvin ristiriitaista. Moni maisema- ja kasvikuvaaja on sitä mieltä, että kuvia ei pitäisi ottaa ollenkaan ilman jalustaa. Puhutaan, että jalustan kanssa kuvakulmat harkitsee paremmin. Jalusta hidastaa kuvaamista ja siten tekee kuvista parempia. Itse olen sitä mieltä, että kuvaamisprosessin kangistaminen ei tee kuvista parempia, päinvastoin. Jalustan kääntely ja vääntely toivottuun kuvakulmaan hyttys- tai paarmaparven iskiessä voimalla päälle on sellaista, että kuvakulmaksi riittää se "toimiva". Mitään parasta kuvakulmaa ei sen toimivan jälkeen lähde hakemaan. Lisäksi oma jalusta on sen verran painavakin, että mokoman mukaanottamisessa on kyllä jonkinmoinen laiskuuskynnyskin.
Jo viime kesänä tarkoituksena oli toteuttaa "once-and-for-all" yökuvausprojekti, joka tapahtuisi filmille. Yön sävyt näyttävät minusta tautisen hienoilta päivänvalodiafilmillä. Tarkoitus olisi lähteä yhden tai kahden rullan kanssa liikkeelle, mukana vain 50-millinen, ja palata kotiin vasta aamulla. Ja ottaa kuvat niin, että niistä voisi pitää vaikka pienen näyttelyn. Provia 400 -filmit on edelleen pakkasessa odottamassa. Aihepiiriä pitäisi toki laajentaa romanttisten maisemien ulkopuolelle.
Tälläistä nyt tällä kertaa. Kokoöisen session sijaan muutama tunti, Provia-diafilmin sijaan digikuvaa kameran valkotasapaino päivänvaloasennossa ja Petteri Sulosen filmiemuloinnilla höystettynä!
Kuvausreissun alkaessa (kymmenen jälkeen) aurinko oli vielä vahvasti taivaalla. Metsä kuvauskohteena kiinnostaa kovastikin, mutta jotenkin se on tullut aina kierrettyä. Nämä taitavat olla ensimmäiset "metsän sisältä" otetut kuvani. Pidän jälkimmäisestä enemmän.
Metsästä päästyäni törmäsin koivuun. Hain pitkään sommitelmaa jossa on järveä illan sävyissä sekä viime auringon säteissä loistavia lehtiä, turhaan. Luovutettuani katsahdin ylöspäin, siellä näytti tältä:
Rannassa silmään osui pari simppelimpää sommitelmaa:
Ja pari vähän monimuotoisempaa.
"Huolettomat taivaan linnut" etsivät ruokaa vielä keskiyölläkin.
Noin tunti auringonlaskun jälkeen taivas räjähti vielä melkoisiin väreihin. Sommittelin monenlaista kuvaa aiheesta, mutta lopulta päätin että hyvin simppeli on ehkä paras. Periaatteessa "tylsään" sommitelmaan eloa tuo etualan veden väreily. Jälkeenpäin huomasin että kuva on otettu tasan 0:00.
Usvaista peltoa Tampereen ja Kangasalan rajalta. Nyt alkoi olla jo todella pimeä.
Viimeinen kuva on omalta terassilta, jossa kuvauskierroksen päätteeksi nautin lasin vissyä.
Summa summarum: estetiikkaa löytyy, ja kuvauselämyksiä. Mutta missä merkityksellisyys ja tarina? Sorsakuvassa on ehkä vähän sitä mitä tällä haen. Jotenkin tähän pitäisi saada ympättyä enemmän ihmisiä, eläimiä tai näiden jälkiä.
Helteisen päivän käydessä kohti iltaa (ja lapsen käydessä nukkumaan) päätin että nyt voisi olla hyvä tilaisuus käydä ottamassa kesäisiä yökuvia. Päätin matkustaa kevyesti, ja pakkasin 5D mk II -rungon kaveriksi vain 24L ja 50L -objektiivit. Kesällä on pärjättävä käsivaralta! :D
Rajoittamalla vaihtoehtojen määrää yritän auttaa itseäni keskittyä näkemään. Katseen pitäisi olla kuvattavassa maisemassa eikä kameralaukussa. On jotenkin helpompi toimia jos ei tarvitse jossitella loputtomasti (mitenköhän tämä toimisi kunnon telellä?). Lisäksi hyvin tutut polttovälit osaa hahmottaa ilman kameraakin, joten kuvakulman valinta ja kuvan "näkeminen" ilman kameraakin on intuitiivisempaa.
Toisaalta jonkin verran tuntuu myös siltä, että itseään on helpompi toistaa suppealla linssivalikoimalla, tosin tämä lienee enemmän omaan luovuuteen kuin kalustoon liittyvä ongelma.
Linssivalinta oli paitsi filosofinen, myös esteettinen. Suurivalovoimaisilla laseilla saa yökuvaan tarvittaessa lyhyempää syväterävyyttä, mikä kertoo katsojalle että valoa on vähän. Järki kannattaa pitää toki mukana, 1.2-aukon tuoma syväterävyys toimii kun tarkennus on vähän kauempana, kohteen ollessa lähellä bokeh-myrkytyksen vaara on ihan todellinen.
Suuressa valovoimassa on paitsi se etu, että jalustaa ei tarvitse raahata, myös se puoli, että esimerkiksi veden saa näyttämään luonnolliselta, sellaisen pitkän suljinajan pehmentämän usvan sijaan. Esimerkiksi sorsakuva ei olisi onnistunut pitkällä valotusajalla, eikä varsinkaan tuo tasan puolilta öin otettu kuva, missä kuvan etualan muodostaa veden väreily.
Jalustan käyttö on itselle kyllä hyvin ristiriitaista. Moni maisema- ja kasvikuvaaja on sitä mieltä, että kuvia ei pitäisi ottaa ollenkaan ilman jalustaa. Puhutaan, että jalustan kanssa kuvakulmat harkitsee paremmin. Jalusta hidastaa kuvaamista ja siten tekee kuvista parempia. Itse olen sitä mieltä, että kuvaamisprosessin kangistaminen ei tee kuvista parempia, päinvastoin. Jalustan kääntely ja vääntely toivottuun kuvakulmaan hyttys- tai paarmaparven iskiessä voimalla päälle on sellaista, että kuvakulmaksi riittää se "toimiva". Mitään parasta kuvakulmaa ei sen toimivan jälkeen lähde hakemaan. Lisäksi oma jalusta on sen verran painavakin, että mokoman mukaanottamisessa on kyllä jonkinmoinen laiskuuskynnyskin.
Jo viime kesänä tarkoituksena oli toteuttaa "once-and-for-all" yökuvausprojekti, joka tapahtuisi filmille. Yön sävyt näyttävät minusta tautisen hienoilta päivänvalodiafilmillä. Tarkoitus olisi lähteä yhden tai kahden rullan kanssa liikkeelle, mukana vain 50-millinen, ja palata kotiin vasta aamulla. Ja ottaa kuvat niin, että niistä voisi pitää vaikka pienen näyttelyn. Provia 400 -filmit on edelleen pakkasessa odottamassa. Aihepiiriä pitäisi toki laajentaa romanttisten maisemien ulkopuolelle.
Tälläistä nyt tällä kertaa. Kokoöisen session sijaan muutama tunti, Provia-diafilmin sijaan digikuvaa kameran valkotasapaino päivänvaloasennossa ja Petteri Sulosen filmiemuloinnilla höystettynä!
Kuvausreissun alkaessa (kymmenen jälkeen) aurinko oli vielä vahvasti taivaalla. Metsä kuvauskohteena kiinnostaa kovastikin, mutta jotenkin se on tullut aina kierrettyä. Nämä taitavat olla ensimmäiset "metsän sisältä" otetut kuvani. Pidän jälkimmäisestä enemmän.
Metsästä päästyäni törmäsin koivuun. Hain pitkään sommitelmaa jossa on järveä illan sävyissä sekä viime auringon säteissä loistavia lehtiä, turhaan. Luovutettuani katsahdin ylöspäin, siellä näytti tältä:
Rannassa silmään osui pari simppelimpää sommitelmaa:
Ja pari vähän monimuotoisempaa.
"Huolettomat taivaan linnut" etsivät ruokaa vielä keskiyölläkin.
Noin tunti auringonlaskun jälkeen taivas räjähti vielä melkoisiin väreihin. Sommittelin monenlaista kuvaa aiheesta, mutta lopulta päätin että hyvin simppeli on ehkä paras. Periaatteessa "tylsään" sommitelmaan eloa tuo etualan veden väreily. Jälkeenpäin huomasin että kuva on otettu tasan 0:00.
Usvaista peltoa Tampereen ja Kangasalan rajalta. Nyt alkoi olla jo todella pimeä.
Viimeinen kuva on omalta terassilta, jossa kuvauskierroksen päätteeksi nautin lasin vissyä.
Summa summarum: estetiikkaa löytyy, ja kuvauselämyksiä. Mutta missä merkityksellisyys ja tarina? Sorsakuvassa on ehkä vähän sitä mitä tällä haen. Jotenkin tähän pitäisi saada ympättyä enemmän ihmisiä, eläimiä tai näiden jälkiä.
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
torstai 7. heinäkuuta 2011
Helteinen Tampere
Yksityiskohta Finlaysonin palatsista.
Laukontorin sillat. Taaempana tuo uusi, josta on otettu kuvia varmaan aika paljon. Mutta minä näin nämä näin :)
Hallituskadun ja Näsilinnankadun risteyksen "kauppa-aukio".
Kadut näyttävät aika mielenkiintoisilta täältä Pyynikin suunnasta.
Epäedullisesta valosta huolimatta tämä mielestäni kertoo jotain keskeistä Pyynikistä. Hienoja vanhoja rakennuksia ja paljon reheviä puita.
Auringonottajia Koulukadun tekojääradan katsomossa.
Laukontorin sillat. Taaempana tuo uusi, josta on otettu kuvia varmaan aika paljon. Mutta minä näin nämä näin :)
Hallituskadun ja Näsilinnankadun risteyksen "kauppa-aukio".
Kadut näyttävät aika mielenkiintoisilta täältä Pyynikin suunnasta.
Epäedullisesta valosta huolimatta tämä mielestäni kertoo jotain keskeistä Pyynikistä. Hienoja vanhoja rakennuksia ja paljon reheviä puita.
Auringonottajia Koulukadun tekojääradan katsomossa.
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Yömaisemaa
Pari uutta maisemakuvaa. Pelkään että eivät ole parhaita maisemakuviani eivätkä parhaita yökuviani, mutta ainahan ei voi ylittää itseään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)