Kun nyt ruvettiin testailemaan, niin pitihän se kokeilla, miten Fuji-pokkari pärjää järkkärille ja kiinteälle objektiiville. Fujilla käytin sen parhaaksi aukoksi arvioimaani f5:ttä. Parituhatta euroa halvemmaksi ja helposti aina kulkevaksi kameraksi se pärjää erittäin hyvin. Todella pehmeäksi kuva menee vasta äärimmissä reunoissa.
Koska kameroiden resoluutio on eri (6MP vs 12MP), skaalasin molempien kuvan 20x30cm 300DPI kokoon.
Kuva nettikoossa
5D:
Fuji:
Keskeltä
5D:
Fuji:
Reunalta
5D:
Fuji:
Nurkasta
5D:
Fuji:
maanantai 22. syyskuuta 2008
EF 17-40 vs. EF 35/2
EF 17-40 vs Sigma 20/1.8
Alkukesästä ostin EF 35/2 -objektiivin, ja nyt syyskuussa tuli vastaan Sigman 20/1.8 ohittamattomaan hintaan. Molempia olen käyttänyt lähinnä tilanteissa joissa tarvitsee valovoimaa, joskin varsinkin 35:n tuottama jälki himmennettynä on toisinaan jopa saanut kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Noin pari viikkoa Sigman omistaneena 17-40 on jäänyt laukun pohjalle, laajakulmassakin valovoima on poikaa. Niinpä päätin tehdä vähän tieteellisemmän kokeen siitä, miten objektiivit pärjäävät 17-40:lle maisematyyppisessä kuvaamisessa.
Maisematyyppisellä tarkoitan sitä, että kuva on useimmiten kauttaaltaan terävyysalueen sisällä, ja käytettävä aukko on tuollainen f/11->.
17-40 on monessa mielessä pätevämpi kuin nämä kaksi primeä.
+ Ei tarvitse vaihdella optiikkaa
+ huomattavasti laajempi kuin Sigma (huom. joka on ehkä enemmänkin 22- kuin 20-millinen)
+ Siitä löytyy myös polttoväli 28 joka voi olla paikallaan joskus
+ Sitä varten ei tarvitse kahta eri suodatinta, 52mm ja 82mm. Tällä hetkellä en edes omista 82-millistä pyöröpolarisaatiosuodinta.
+ Se on laadukkaamman tuntuinen ja mukavampi käsitellä kuin nämä primet.
+ Siitä löytyy Ring USM -tarkennusmoottori sekä full-time MF
Toisaalta
- Primeillä saa tarvittaessa pienemmän syväterävyyden
- Primeillä etsinkuva on kirkkaampi
- Primeillä saa tarvittaessa lyhyemmän valotusajan, esim. yökuva
Mutta testi alkakoon 20 vs 20 -mittelöllä!
Webbikokoon skaalattu kuva
Canon:
Sigma:
Värit näyttävät vähän erilaisilta. Johtunee siitä, että Canonin kuva on vähän tummempi kuin Sigman.
Kuvan keskiosa
Canon:
Sigma:
Sigma vie terävyydessä aika selvästi.
Reuna
Canon:
Sigma:
Tilanne on tasoittunut. Canon ehkä hieman parempi.
Nurkat
Canon:
Sigma:
Sigma f/16:
Nurkassa Sigma tekee aika rumaa jälkeä vielä f/11:llakin. f/16 alkaa jo kutittelemaan Canonin tasoa. Ärsyttävä takaisku tämä nurkka.
Kuriositeettimielessä, laitettakoon vielä täydellä aukolla otetut kuvat:
Keskeltä:
Reunalta:
Nurkasta:
Maisematyyppisellä tarkoitan sitä, että kuva on useimmiten kauttaaltaan terävyysalueen sisällä, ja käytettävä aukko on tuollainen f/11->.
17-40 on monessa mielessä pätevämpi kuin nämä kaksi primeä.
+ Ei tarvitse vaihdella optiikkaa
+ huomattavasti laajempi kuin Sigma (huom. joka on ehkä enemmänkin 22- kuin 20-millinen)
+ Siitä löytyy myös polttoväli 28 joka voi olla paikallaan joskus
+ Sitä varten ei tarvitse kahta eri suodatinta, 52mm ja 82mm. Tällä hetkellä en edes omista 82-millistä pyöröpolarisaatiosuodinta.
+ Se on laadukkaamman tuntuinen ja mukavampi käsitellä kuin nämä primet.
+ Siitä löytyy Ring USM -tarkennusmoottori sekä full-time MF
Toisaalta
- Primeillä saa tarvittaessa pienemmän syväterävyyden
- Primeillä etsinkuva on kirkkaampi
- Primeillä saa tarvittaessa lyhyemmän valotusajan, esim. yökuva
Mutta testi alkakoon 20 vs 20 -mittelöllä!
Webbikokoon skaalattu kuva
Canon:
Sigma:
Värit näyttävät vähän erilaisilta. Johtunee siitä, että Canonin kuva on vähän tummempi kuin Sigman.
Kuvan keskiosa
Canon:
Sigma:
Sigma vie terävyydessä aika selvästi.
Reuna
Canon:
Sigma:
Tilanne on tasoittunut. Canon ehkä hieman parempi.
Nurkat
Canon:
Sigma:
Sigma f/16:
Nurkassa Sigma tekee aika rumaa jälkeä vielä f/11:llakin. f/16 alkaa jo kutittelemaan Canonin tasoa. Ärsyttävä takaisku tämä nurkka.
Kuriositeettimielessä, laitettakoon vielä täydellä aukolla otetut kuvat:
Keskeltä:
Reunalta:
Nurkasta:
tiistai 16. syyskuuta 2008
Ska
Bändejä on tullut kuvattua ehkä vähän liikaa tämän Klubi-kuvailun tiimoilta. Ennen viime kevättä, ja vielä alkukesästäkin, kuvaamani bändit olivat suosikkejani. Jos en tuntenut jotakin bändiä entuudestaan, niinkuin vaikkapa Raised Fist, tutustuin ennen keikkaa melko perusteellisesti.
Vaikka ns. taidot on nyt kehittynyt melkoisesti, niin nyt loppukesän ja syksyn myötä takavasemmalta on nopeasti hiipimässä rutinoituminen, ylimielisyys ja urautuminen. Nyt esitettävä setti edustaa mielestäni tätä kehitystä. Ihan kivoja kuvia. Minulla vaan ei ole mitään kosketusta näihin ihmisiin, ja voiko ihmistä kuvata tuntematta tätä?
The Blaster Master:
New York Ska-Jazz Ensemble:
Vaikka ns. taidot on nyt kehittynyt melkoisesti, niin nyt loppukesän ja syksyn myötä takavasemmalta on nopeasti hiipimässä rutinoituminen, ylimielisyys ja urautuminen. Nyt esitettävä setti edustaa mielestäni tätä kehitystä. Ihan kivoja kuvia. Minulla vaan ei ole mitään kosketusta näihin ihmisiin, ja voiko ihmistä kuvata tuntematta tätä?
The Blaster Master:
New York Ska-Jazz Ensemble:
keskiviikko 10. syyskuuta 2008
Punktsibum
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)